Johanna Sinisalo ja Jaana Suorsa kertovat sarjakuvahahmokilpailusta, joka liittyy Toijalan Nahkialanjärven sarjakuva- ja ympäritötaidetapahtumaan.
Tampere Kuplii 2018 sarjakuvafestivaalien avajaiset.
Tämän vuoden festivaalit esittäytyvät!
Aino Sutinen työskentelee tutkijoiden, journalistien ja taiteilijoiden Pysäytetyt-projektissa. Tutkimushanke haastatteli yli 160 ihmistä, kuten etnisiä vähemmistöjä, suomen romaneja ja poliiseja etnisestä profiloinnista.
Pitkä journalistinen sarjakuva "Pysähdy – sarjakuva etnisestä profiloinnista" julkaistaan 21.3. osoitteessa profiling.fi.
Miten ennen manga toi harrastajia yhteen, kun ei ollut niin hyvin mahdollisuuksia päästä nettiin? Mangaklubissa tietysti!
Kokemuksiamme mangaklubi Jinsei ry:n jäseninä ja siitä, mitä me ja yhdistyksemme nykyään teemme.
Pienlehtimarssilla on mukana monia hienoja taiteilijoita ja ainutlaatuisia julkaisuja. Tule kuulemaan taiteilijoilta itseltään, mitä heidän pöydiltään kannattaa tällä kertaa tsekata!
Lastenkulttuurikeskus Rulla seikkailee muuttotauolla Tampere kuplii -tapahtumassa.
Millaisia seikkailuja sinä keksit? Kuka sinun tarinoissasi seikkailee?
Lastenkulttuurikeskus Rullan työpajassa keksitään ja piirretään oma sarjakuvasankari ja seikkailuja. Pajassa tehdään ihan oma sarjakuvakirja!
Nonstop-työpaja on maksuton ja suunnattu 3-12v lapsille
Jouko Ruokosenmäen haastateltavana on tämän vuoden kunniavieraat - Himaset sekä Tatu ja Patu sarjakuvista tuttu tekijäkaksikko - Aino Havukainen ja Sami Toivonen.
Nukkemiitti on täällä taas! Tervetuloa tapaamaan muita harrastajia, rupattelemaan mukavia ja rakentamaan ystävyyttä yli kuntarajojen. Tule sellaisena kuin olet, nuken kanssa tai ilman nukkea. Hauskanpito pakollista.
Tamperelainen nörttien naisten kuoro Pixel Sisters laulaa kolmi- ja neliäänisesti biisejä elokuvista, tv-sarjoista ja peleistä.
Me nuotinnetaan itse biisimme, kun eihän niitä muuten mistään saisi, joten valikoimassa on juuri meidän tykkäämää musiikkia Keski-Maasta, Westerosista, antiikin Roomasta... ja kaksiuloitteisista maailmoista, joissa täytyy pomppia selviytyäkseen.
Ilpo Koskela haastattelee vuoden 2018 Sarjakuva-Finlandia voittaja Kaisa Lekaa.
Miten sarjakuvatyöpajassa käytetyt tehtävänannot voivat olla apuna nuoren identiteettityössä ja tulevaisuuden unelmoinnissa? Millaisia kokemuksia nuorille jäi Näkymättömät-hankkeen sarjakuvatyöpajoissa työskentelystä?
Sarjakuvatutkija, tutkijatohtori Katja Kontturi kertoo yhteiskunnallisen hankkeen tavoitteista ja tuloksista sarjakuvavinkkelistä.
Porin sarjakuvafestivaalit järjestetään 20-21.4 Porin pääkirjastolla, Gallen Kallelankatu 12. Vieraina mm. Jope ja Petri Hiltunen! Lisätietoja, ilmaisia ämpäreitä ja tervetuloa!
Tampere Kupliin kunniavieraat signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Millainen on toimiva tarinan päähenkilö? Miten hahmo on maailmassaan uskottava ja pysyy kiinnostavana myös tarinan edetessä? Milloin hahmosta tulee marysue? Tai muuten epäuskottava? Mitä epäuskottava tarkoittaa maailmassa, jossa mies voi juosta nopeammin kuin luotijuna ja hypätä korkeimmankin rakennuksen yli?
Hahmo ei ole voimansa, vaan ympäristönsä ja ihmissuhteidensa summa. Miten näitä lähestytään uskottavasti? Aihetta lähestytään DC:n ja Marvelin supersankareiden kautta.
Metsänpeitto on sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen ja kulttuurintutkija Inkeri Aulan yhteinen sarjakuvateos metsästä ja puista sekä niihin liittyvästä kansanperinteestä, historiasta ja nykypäivästä.
Hukkanen kertoo, miten yhdeksän tarinaa suomen kansallispuista syntyi ja miltä näyttää metsiemme kohtalo nyt. Metsänpeitto-näyttely on esillä Tampere-talossa 24. - 25. maaliskuuta. Haastattelija Vesa Kataisto.
Sarjakuvaelämää on YLE:n Kulttuuricocktailin tuleva neljäosainen dokumenttisarja suomalaisesta nykysarjakuvasta ja sen tekijöistä. Dokumenttisarjassa seurataan sarjakuvataiteilijoiden työtä sekä arkea ja haastatteluissa paneudutaan syvällisesti tekemisen metodeihin ja motiiveihin.
Taiteilijoiden ja heidän teostensa lisäksi sarjassa nähdään alan kustantajia, festivaaleja, opetustyötä ja näyttelyjen rakentumista. Tyyleiltään hyvin erilaisten taiteilijoiden ja heidän laajojen kontaktiensa kautta syntyy suurempi kuva suomalaisen nykysarjakuvakentän monimuotoisuudesta ja korkeasta laadusta.
Tampere Kupliissa nähdään ennakkoon sarjan jakso jonka keskushenkilöinä ovat tamperelaiset taiteilijat Tiitu Takalo ja Tommi Musturi. Sarjakuvataiteilijuus kuljettaa heitä työpöydän ääreltä mm. puutarhatöihin Annikin puutalokortteliin, sarjakuvafestivaaleille Washingtoniin, aamuöiselle kalareissulle Järvi-Suomeen ja kasaamaan myyntipöytiä Helsingin sarjakuvafestivaaleille.
Reima Mäkinen kertoo Venäjän-Japanin sotaan sijoittuvan Mannerheimin päiväkirjan muuttamisesta massiiviseksi sarjakuvateokseksi: ideoinnista, suunnittelusta, käsikirjoittamisesta, piirrostekniikoista, apurahahauista, kustantajan etsinnöistä ja markkinoinnista.
Sekä tietenkin vanhojen junien, rautatieasemien, hevosten, laivojen ja kaupunkien piirtämisestä. Lähestyykö pitkä sotaretki vihdoin loppuaan?
Kahdeksannessa albumissa siili sompailee rakkauden ja mustasukkaisuuden maisemissa ja ottaa kantaa uusiin ruokakulttuureihin ja muihin aikamme ilmiöihin. Suloinen piikkipallo tutustuu myös kauan kateissa olleeseen isoisäänsä, kokeilee akupunktiota aggressiivisuutensa hoitoon ja harkitsee horrostamista.
Tampere Kupliin cosplaykilpailussa on tänä vuonna ohjelmassa esityskilpailu ja pukukilpailu.
Tarkemmat tiedot ja kuvaukset löytyvät kilpailun omalta sivulta:
https://2018.tamperekuplii.fi/cosplaykilpailut.html
Sarjakuva-Finlandia voittaja 2018 Kaisa Leka sekä Sanna Hukkanen ja Inkeri Aula signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Internet on monelle sarjakuvaharrastajalle lukemisen aarreaitta, toiselle taas vain yksi syy jättää sarjakuva lukematta. Kuinka sähköisyys oikeastaan vaikuttaa sarjakuvan lukukokemukseen? Entä miksi osalle paperinen sarjakuva on se ainoa oikea?
Verkkosarjakuvilla ja paperisilla sarjakuvilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, joihin tällä luennolla perehdymme. Käsittelemme myös, kuinka sekä sarjakuvien julkaisija, että lukija voi ottaa näistä vahvuuksista kaiken ilon irti.
Luento pohjautuu puhujan pro gradu-työhön "Henkilökohtaisesta yhteisölliseen, elämyksestä kasuaaliin – Sarjakuvan digitalisoitumisen vaikutus lukukokemukseen" (2016).
Kymmenen naissarjakuvataiteilijaa on kuvittanut kymmenen naisen tarinat sisällissodastamme. Näkökulmia on sekä valkoisten että punaisten puolelta eri puolilta maata. Sisaret 1918 -antologian on toimittanut Kansan Arkiston tutkija Reetta Laitinen.
Mukana ovat Warda Ahmed, Mari Ahokoivu, Ainur Elmgren, Annukka Leppänen, Reetta Niemensivu, Emmi Nieminen, Elina Ovaskainen, Hannele Richert, Aino Sutinen ja Tiitu Takalo. Reetta Laitista haastattelee Vesa Kataisto.
Milla Paloniemi signeeraa Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Suomeksi tulleet intiaanisarjikset parhaimmasta pahimpaan.
Anteron, Annikin ja Jaakon kesäiset seikkailut sijoittuvat noin vuoteen 1970. Kukaan ei ehdi kieltää, kun kolmikko karkaa tutkimusmatkoilleen järvelle, lehmihakaan tai villiksi viidakoksi muuntuvaan metsään, jossa vaanivat kannibaalit ja makkaransyöjäkasvit. Lyhenevä kesä sopii kaiken ikäisille lukijoille ympäri vuoden.
Reetta Laitinen signeeraa Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Viime aikoina maailmalla on ollut tarjolla loistavia lasten ja nuortensarjakuvia, joita emme koskaan ole saaneet suomeksi. Voivatko aikuiset nauttia näistä sarjakuvista vai onko pelkona Peter Pan -syndrooma, se, että emme nämä luetteluamme halua koskaan kasvaa aikuisiksi?
Sarjakuvavinkkari Siina Vieri esittelee mielenkiintoisia lasten ja nuorten sarjakuvia, jotka ylittävät kohderyhmäajattelun ja monet muut näkymättömät esteet. Luvassa on taatusti uutta ja mielenkiintoista luettavaa olit sitten nuori tai vanha!
Peikkometsän selloasteikot on uudenlainen sellonsoiton oppikirja, jossa Pauli Kallion kirjoittamat ja Antti Ollikaisen piirtämät sarjakuvat tukevat opiskelua. Tekijä Mirja Mattinen on musiikkipedagogi, sellisti ja sellonsoiton opettaja. Kirja sopii aloitteleville sellisteille ikään katsomatta.
Reetta Niemensivu ja Pauli Kallio signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
H-P Lehkosen Short Gay Storiesin piti olla vain sarjakuvakokoelma lyhyistä queer tarinoista. Samaan aikaan alkanut trans prosessi kuitenkin pakotti teosta muuttumaan. Teoksesta tulikin julkinen ulostulokirje ja teoksen henkilökohtaisten teemojen myötä se mm. voitti USAssa PRISM Award sarjakuvapalkinnon.
Julkinen ulostulo on aina raskasta, mutta koska Lehkonen oli jo tehnyt uraa Amerikan puolella naisen roolissa, uuden taiteilijanimen H-P Lehkosen käyttöönotto, ja he-pronominiin vaihtaminen julkisissa työtehtävissä, pakottivat hänet tuomaan prosessin kaikkien nähtäville. Tässä ohjelmassa Lehkonen kertoo prosessin vaikutuksista ja sen julkisuudesta Amerikassa sekä uransa, että henkilökohtaisen elämänsä kannalta.
Piko (Spirou) on belgialaisen sarjakuvan toinen pitkäkestoinen tähti Tintin ohella. Hän on seikkaillut vuosikaudet omassa nimikkolehdessään yhdessä parhaan ystävänsä Fantasion ja kirjavan oheishahmokokoelman kanssa.
Matkan varrella lukuisat eri piirtäjät ja käsikirjoittajat ovat päivittäneet Pikoa oman näköisekseen, toisinaan myös selkeästi eri
kohdeyleisöille. Esityksessä käydään läpi Pikon 80-vuotiasta historiaa ja pohditaan myös, miten monin tavoin tämän seikkailuja voidaan lukea.
Pääsemme tänäkin vuonna kurkistamaan cosplayn monipuoliseen maailmaan cosplaymuotinäytöksen merkeissä! Tervetuloa seuraamaan hahmojen kulkua catwalkilla Sorsapuistosalin Kuplalavalla!
Tule suunnittelemaan ja piirtämään Ainon ja Samin kanssa outoja kojeita ja keksintöjä Tatun ja Patun hengessä. Millainen on sinun unelmiesi koje?
Ennakkoilmoittautuminen tapahtuman infotiskillä!
Suosikkistrippi KAMALA LUONTO täyttää vuonna 2018 jo 10 vuotta. Sarjan luoja Jarkko Vehniäinen ja hänen kumppaninsa Marja Lappalainen kertovat Kamalan luonnon historiasta, sanomalehtistripin tekemisestä sekä miettivät, miten sarja on ajan myötä muuttunut.
Mirja Mattinen ja Antti Ollikainen signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Muumipeikko itse on kaikkien tuntema, mutta harvempi tietää, miten Muumipeikko aikoinaan syntyi. Muumikirjojen kirjoittaja ja kuvittaja Tove Jansson oli hyvä kertomaan tarinoita, ja hän kertoi myös hauskoja juttuja siitä, miten keksi Muumipeikon.
Luennolla kuulet, miten kesämökin huussi, aikuisten pilapiirroslehti ja mustat punasilmäiset hahmot liittyvät Muumipeikon syntyyn.
Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat usein tabu aiheita, mutta sarjakuvan keinoin niitä voi käsitellä helposti lähestyttävällä tavalla. Mistä kiinnostus seksuaalisuuteen on alkanut sarjakuvien parissa? Voiko sarjakuvilla valistaa seksuaalisuudesta? Onko pornografisissa sarjakuvissa eettisiä ongelmia?
Sarjakuvataiteilijat kertovat omista tavoistaan kuvata seksuaalisuutta ja sukupuolta sarjakuvissaan sekä avaavat omia lempi ja inhokki sarjakuviaan aiheista. Kaikki sarjakuvantekijät paneelissa ovat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ja avaavat marginaalin näkökulmaa aiheeseen.
Paneelia moderoi seksuaalineuvoja Pauliina Lius, jolla on ammattilaisen näkökulmaa seksuaali- ja sukupuolikysymyksiin.
HEIKKI KAUKORANTA on kääntänyt suomeksi niin monia merkittäviä sarjakuvia, ettei niiden listaamiseen riitä tässä tila. Vuonna 2017 hän jatkoi George Herrimanin KRAZY KATin kääntämistä, ja vuonna 2018 ilmestyvät 2 viimeistä aiemmin suomentamatonta mustavalkoista Tinttiä.
Mikä töyhtöpäisessä lehtimiehessä ja hullun kissan sekä tiiliä nakkelevan hiiren romanssissa jaksaa viehättää?
Pienen tiiliskiven oloinen opus sisältää tusinan kuukausia ja sarjakuvatekijöitä, jotka kirjoittivat ja piirsivät vuoden 2017 kaikki päivät sarjakuviksi. Teos on jatkoa 2001 ilmestyneelle Sarjakuvapäivät-kirjalle.
Tekijät: Petteri Tikkanen, Kaltsu Kallio, Solja Järvenpää, Mari Björklund, Kari Sihvonen, Ville Pynnönen, Tommi Hämäläinen, Jupu Kallio, Jukka Tilus, Ina Majaniemi, Tea Tauriainen ja Jarno Latva-Nikkola.
John Stanley kirjoitti ja piirsi lasten sarjakuvia, jotka eivät aliarvioineet lapsia. Tunnetuin osan hänen tuotannostaan on aikoinaan Suomessakin julkaistu Pikku Lulu.
Mutta tuntemattomammiksi jääneet Stanleyn itse kehittelemät hahmot uudistivat lasten sarjakuvien sisältöjä vieläkin perusteellisemmin.
Jarkko Vehniäinen, Marja Lappalainen, Aino Havukainen ja Sami Toivonen signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Millaista on tehdä opinnäyte- tai lopputyö sarjakuvista? Muuttaako tämä suhdettasi sarjakuvaan? Kolme panelistia puheenjohtajan johdolla puhuvat omista sarjakuva-aiheisista opinnäytetöistään, prosessista miten ne syntyivät ja millaista on tehdä tutkimusta sarjakuvasta?
Puheenjohtajana/Haastattelijana Atte Timonen, panelisteina Katja Kontturi, Laura Antola ja Anna Heinonen.
Isku Porkkalaan! on Arktisen Banaanin 2017 julkaisema vuoden merkittävin vaihtoehtohistoriallinen sotasarjakuva! Vesa Vitikaisen käsikirjoituksen on kuvittanut 17 eri sotasarjiksista tuttua kuvittajana! Kuinka teos syntyi?
Solja Järvenpää, Maria Björklund, Jupu ja Kaltsu Kallio sekä muita Vuoden Sarjakuva-teoksen tekijät signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Uuden Asterixin kääntäjällä on rima korkealla ja monta haastetta edessä. Miten urakasta selvitään? Asterix-toimittaja kyselee ja kääntäjä Mirka Ulanto vastailee.
Kapteeni Kuolio, Tampereen oma supersankari, on suojellut kotikaupunkiaan esimerkiksi ulkoavaruuden lötkömömmöjen, demonien ja japanilaisten hirviöiden hyökkäyksiltä. Hän on käyttänyt taitavasti sellaisia maagisia esineitä kuten arkkienkeli Mikaelin palavaa miekkaa, Tapio Rautavaaran vinyylilevyä ja vieterihiirtä.
Albumi sisältää kaikki Kapteeni Kuolio -tarinat Sarjarista vuosilta 2006-2016. Lisäksi mukana on kaksi ennenjulkaisematonta tarinaa: Kersantti Napalm kohtaa Kapteeni Kuolion sekä Suomen Yokai-talvisota 2017.
Aika jolloin Bioniclet tekivät debyyttinsä. Tunsimme tällöin vasta yhden saaren koko universumista, jonne kuusi Toa-soturia lähetettiin pysäyttämään sitä piinaava uhka ja pelastamaan Matoralaiset. Mata Nuin saari oli aikoinaan rauhallinen paikka kunnes Mata Nuin veli, Makuta, laittoi hänet vaipumaan syvään horteeseen. Kiven, tulen, ilman, jään, veden ja maan oli ensin löydettävä naamionsa saadakseen uskomattomat voimat kohdatakseen kaikki hänen asettamansa vaarat.
Ohjelma esittelee lyhyesti Bioniclen hahmot ja juonenkaaren, kun Mata Nuilla oli vielä mekaanista elämää. Tarinoita on syntynyt paljon nuorten keskuudessa, jotka ovat lopuksi koottu sarjakuvan muotoon. Näin asiat olivat ja näin ne menivät, kun meidän sukupolvi oli vielä ihan nuori.
Etsitkö ystävää huimiin seikkailuihin vai jotakuta lämmittämään Mörön hyytävän kohtaamisen jälkeen? Vaiko haluatko lähteä purjehtimaan, mutta et saa ketään mukaasi? MIkä olisi parempi paikka löytää seuraa kuin Muumilaakso!
Tule katsomaan, auttaako Isoäidin reseptikirja, tai kulkurin viisaus seuraa etsiviä matkalaisia - tai kokeile onneasi ja etsi elämääsi uusi tuttavuus.
Cosplaydeitti on leikkimielinen seuranhakuohjelma, jossa fiktiivset hahmot etsivät seuraa.
Deittiin voi ilmoittautua täällä: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfWrLMcpPNT5sub8s7yrFOoED8nnEw_3FiaP7qhiIw-SNPpxQ/viewform
Sarjakuva-ammattilaisten yhdistys jakaa vuotuiset Pätkä-apurahat ja Vuoden sarjakuvateko -palkinnon.
P.A. Manninen signeeraa Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Jan Pitkäsalo ja Tuomas Särkilä haastattelevat on tämän vuoden kunniavieraita Aino Havukaista ja Sami Toivosta.
Fandom Squad (2018) on multifandomfanielokuva, jossa universumin pahinten pahisten on lyöttäydyttävä yhteen suuremman uhan edessä. Elokuvan tuottaa Studio Korppikela elokuva- ja cosplayharrastajien avulla kautta Suomen. Projekti on jatkoa viime vuoden fanitapahtumia kiertäneelle Fandomelokuvalle (2017).
Pienlehtimarssilla on mukana monia hienoja taiteilijoita ja ainutlaatuisia julkaisuja. Tule kuulemaan taiteilijoilta itseltään, mitä heidän pöydiltään kannattaa tällä kertaa tsekata!
Lastenkulttuurikeskus Rulla seikkailee muuttotauolla Tampere kuplii -tapahtumassa.
Millaisia seikkailuja sinä keksit? Kuka sinun tarinoissasi seikkailee?
Lastenkulttuurikeskus Rullan työpajassa keksitään ja piirretään oma sarjakuvasankari ja seikkailuja. Pajassa tehdään ihan oma sarjakuvakirja!
Nonstop-työpaja on maksuton ja suunnattu 3-12v lapsille
Neil Gaimanin The Sandman-sarjakuvassa on nimihenkilön lisäksi monia muita mieleenpainuvia hahmoja. Heistä ehkä tärkein on Morpheuksen sisko, Kuolema.
Tule kuulemaan Kuolemasta, hänen suhteestaan veljeensä, sekä miten hahmoa on käsitelty Gaimanin kirjoittaman Sandman-jatkumon ulkopuolella.
Modernin sarjakuvan historiaan mahtuu muutamia elämää suurempia taiteilijoita. Carl Barksin (1901-2000) tarinat ovat vaikuttaneet satoihin miljoonin ihmisiin. Mikä on ankkamestarin salaisuus?
Ensiluokkaisesti ansioitunut ankisti, sarjakuvaneuvos Timo Ronkainen tutkii asiaa Barksin sarjoja eri näkökulmista lähestyvien esseiden kautta.
Miten suomalainen sarjakuva saadaan kansainväliseen myyntiin.
Supersankarielokuvia riittää nykyään joka makuun, mutta useimmat näistä ovat hyvin löyhiä adaptaatioita. Entäs kun lähdetään adaptoimaan suoraan tiettyjä tarinoita? Mitä otetaan mukaan, mitä jätetään pois elokuvallisuuden nimissä?
Tässä ohjelmassa käsitellään sarjakuva-adaptaatiota elokuvan muodossa, keskittyen ei- supersankarisarjakuvista tehtyihin elokuviin.
Kun kuulen sanan huumori, tartun Fingerporiin! Päiväkasku on kokoelma Fingerporin sotaisempia strippejä, kenttähuumoria ja jermuilua unohtamatta.
Uusin Fingerpori-kokoelma on jo yhdestoista valikoima kansallisviihdettä jokaiseen kotiin. Mutta millaista on naurattaa miljoonaa suomalaista kuutena päivänä viikossa? Pertti Jarla kertoo luovan humoristin työn iloista ja riemuista. Haastattelija Vesa Kataisto.
Tampere Kupliin kunniavieraat Aino Havukainen ja Sami Toivonen signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Sunnuntaina 25.3 vietetään kansainvälistä Tolkien Readin Day'ta. Monille meistä J.R.R. Tolkienin teosten visuaalinen ulkoasu on tutuin Peter Jacksonin elokuvista, mutta Tolkienia on kuvitettu monin eri tavoin jo ennen - ja jälkeenkin - Jacksonin massivisisia eepoksia.
Millaisia kuvituksen helmiä historiasta löytyy, ja millaisia ovat esimerkiksi Tolkienin teksteihin pohjautuvat sarjakuvat.
Kirjanen sisältää tiiviin esityksen Tilsan musiikillisesta filosofiasta sekä todellisuuteen nojailevia sattumuksia Jahnukaisten, Irtopään, Vaahtopäisten vanhusten ja maestron muiden kokoonpanojen taipaleelta. Matkat taittuvat mm. mopedilla ja valtamerilaivalla, pääruokana kylmä lihapiirakka, juomana bensiini.
Pertti Jarla signeeraa Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Jan Pitkäsalo ja Tuomas Särkilä haastattelevat vuoden 2018 Sarjakuva-Finlandia voittaja Kaisa Lekaa.
Muumipeikko-sarjakuvan vaiheet kivasta ”Nuorimmaisten nurkan” sarjakuvasta kovaksi maailmanluokan mestariteokseksi.
Aulikki Oksanen (s. 1944) tunnetaan kirjailijana, runoilijana ja esiintyvänä taiteilijana, mutta hän on myös nykysarjakuvan edelläkävijöitä, omaperäinen sanan ja kuvan yhdistäjä.
Outojen kieli kokoaa hänen sarjakuvatuotantoaan 1960-luvulta 2000-luvulle. Mukana on kaksi kirjamuodossa aiemmin julkaisematonta sarjakuvaa vuodelta 1967.
Pekka Lehtosaari, Hannu Lukkarinen, J. Tilsa ja Pallister signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Mitä sarjakuvantekijän olisi hyvä tietää verotuksesta? Saara Toivonen kirjanpitotoimisto Tilitoverista kertoo taiteilijan veroasioista. Sarjakuvantekijät ry:n tuottamaa ohjelmaa.
Kummitus on tuleva supersuosittu strippisarja, joka on nähty mm. kuukauden kotimaisena Ilta-Sanomissa. Johanna Jasmine on turkulainen nuori sarjakuvantekijä.
http://kummitus.sarjakuvablogit.com/
Aulikki Oksanen signeeraa Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Mitä luin ja miten ne minuun vaikuttivat. Missä olisin ilman niitä?
Viime kerralla tarkastelimme Marvel Cinematic Universen elokuvatuotantoa suhteessa elokuvia inspiroineisiin sarjakuviin.
Tällä kertaa suurennuslasin alle joutuvat MCU-kytköksiä omaavat televisio- ja Netflix-sarjat. Kuinka uskollisesti ne sovittavat alkuperäismateriaalia ja onnistuvatko ne olemaan jopa parempia tarinoita kuin sarjakuvat mihin perustuvat?
Tässä albumissa esitellään ensimmäistä kertaa Tuomas Myllylän pitkään kehittelemää fantasiamaailmaa, mannerta nimeltä Alwoerin. Sen koillisnurkassa kököttää vanha ja mureneva Silarian keisarikunta. Hajoavaa tilkkutäkkiä puolustaa vanha keisarillinen jalkaväki, jonka joukoista astuvat esiin albumin sankarit, tai oikeastaan antisankarit: Berserkki Thurinn, peikkonaaras joka ei kaipaa ystäviä, hänen veljensä Thurek, joka taas kaipaa niitä sitäkin enemmän, barbaarisoturitar Aireya sekä reissussa ryvettynyt haltijamaagi Gilgamar. He ovat hylkiöitä, jotka silkalla sisulla jatkavat elämäänsä ja etsivät siihen arvokkuutta... He ovat hiekkaa tiimalasissa, uhrattavia, alhaisia.
Albumin kaksi tarinaa toimivat esittelynä sekä hahmoille että maailmalle. Näiden keskushenkilöiden ympärille kiertyvät tulevatkin tarinat, jotka ovat jo työn alla.
Sarjakuva-Finlandia voittaja 2018 Kaisa Leka ja Johanna Jasmine signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Emmi Valveen Armo-sarjakuvaa on sanottu suoraksi, karuksi ja hurjaksi. Miltä oma elämä kansien välissä tuntuu?
Nuoren Ari Halikon koko elämä mullistuu talvisena yönä vuonna 916, kun kahden suvun välinen verikosto huipentuu talonpolttoon ja Halikon koko suvun veriseen tuhoon. Tästä alkaa Arin koko elämän läpi käyvä kostotie, joka vie hänet loputtoman idäntien läpi, orjasta soturiksi ja soturista päälliköksi, takaisin riitaisten suursukujen hallitsemaan Suomeen.
Sarjakuvat ovat joutuneet sensuurin kohteeksi monin tavoin. Lasten julkaisuiksi miellettyjen sarjakuvien aikuiset sisällöt ovat kuumentaneet moraalinvartijoiden tunteita ympäri maailman.
Kattavan Sarjakuvasensuuri -teoksen kirjoittaja Severi Nygård johdattelee kuulijat erityisesti Euroopan ja Suomen sarjakuvasensuurin historiaan.
Suomeen sijoittuva apokalyptinen satu, joka on alunperin julkaistu Tähtivaeltajassa. Albumiversio julkaistaan isommassa koossa, nelivärisenä ja restauroituna komeana laitoksena.
Miha Rinne asuu Tampereella, ja on tuttu mm. Lopunperä- sekä Matkailua pelialalla -sarjakuvistaan, joista jälkimmäisestä on tehty myös tv-sarja.
Tule suunnittelemaan ja piirtämään Ainon ja Samin kanssa outoja kojeita ja keksintöjä Tatun ja Patun hengessä. Millainen on sinun unelmiesi koje?
Ennakkoilmoittautuminen tapahtuman infotiskillä!
Emmi Valve, Mikael Mäkinen ja Tuomas Myllylä signeeraavat Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Emmi Nieminen ja Johanna Vehkoo puhuvat journalistin ja kuvataiteilijan yhteistyöstä.
Miha Rinne signeeraa Sorsapuistosalin lämpiössä (Kuplalavan vieressä).
Jälleen on aika jättää hyvästi tämän vuoden tapahtumalle.